Keskiseltä metallikaudelta saamelaiselle rautakaudelle (AD 300 - 1300)

Keskinen metallikausi ajoittuu pohjoisessa noin 300-700 jKr. ja sitä luonnehtivat vähäiset, yksittäiset arkeologiset löydöt. Vaihtokaupan välityksellä ulkomailta hankittiin raudasta tehtyjä aseita, keihäänkärkiä ja kirveitä. Asuinpaikkamateriaaleissa ei enää ole sellaisia esinetyyppejä, kuten keramiikkaa, joiden perusteella kohteet voitaisiin helposti ajoittaa. Tilanne kuitenkin muuttui noin 700-800-luvulta lähtien, jolloin pohjoisen asuinpaikka- ja yksittäislöydöissä esiintyy runsaasti loistokkaita esineitä ja koruja. Tämän löytömateriaalin kuvastaman talouskasvun taustalla oli turkiksiin ja hopeaan perustuva vaihtokauppa. Länsi-Eurooppa ja Bysantti halusivat kiihkeästi pohjoisen turkiksia, ja kaukokaupan vaihdonvälineenä pohjoisessa olivat loistokkaat hopeaesineet.

Arkeologiassa on hyvin vaikea määritellä esihistoriallisen yhteisön etnistä alkuperää pelkän löytöpaikkamateriaalin perusteella. Kuitenkaan ei ole epäilystä siitä, etteivätkö Inarin ja Paatsjoen alueen esihistorialliset asukkaat olisi olleet nykyisten saamelaisten esi-isiä. Toisaalta on hyvin vaikea arvioida, milloin esihistoriallinen kulttuuri on muuttunut esisaamelaiseksi tai sellaiseksi saamelaiseksi kulttuuriksi, jona se tänä päivänä tunnetaan.

Ensimmäinen merkki omaleimaisesta, varhaisesta saamelaisesta kulttuurista on havaittavissa noin 700-luvulla, kun uusi asuinpaikkatyyppi, ns. liesilatomus, levisi pohjoisessa. Latomukset erottuvat maastossa matalina, neliskulmaisina kivilatomuksina, jotka ovat muodostaneet kodan tulisijan. Yleensä ympäristössä ei ole jälkiä muista rakenteista, eli ihmiset ovat asuneet kevytrakenteisissa, siirrettävissä kodissa. Erityisen pohjoisen kulttuurin olemassaolosta kertovat myös varhaiskeskiaikaiset lähteet, joista tärkeimpiä ovat norjalaisen tilallisen Ottarin matkakertomus pohjoiseen (890-luku), Historiae Norwegiae (1200-luku) ja Egilin saaga (1200-luku). Kaikissa niissä kuvataan finnejä tai skrithfinnejä (suksilla liikkuvia finnejä). Samoihin aikoihin ruotsalaisiin, suomalaisiin ja venäläisiin asiakirjoihin ilmaantuu sana lapp tai lappi. On hyvin mahdollista, että sana olisi merkinnyt itäisen Fennoskandian asukkaita, saamelaisia.