Rauhansopimuksia ja rajankäyntiä

Täyssinän rauhassa vuonna 1595 sovittiin Ruosti-Suomen ja Venäjän välisestä rajalinjasta. Pohjoisessa raja halkaisi Inarijärven kahtia ja kulki järveltä Näätämön ja Varangin lapinkylien rajaa pitkin Jäämerelle saakka. Näin Inarin siida jaettiin kahteen osaa, itäiseen Venäjän Inariin ja läntiseen Ruotsin Inariin. Samalla Ruotsi-Suomi menetti yhteytensä Jäämerelle.

Strömstadin rauhassa vuonna 1754 Norja laajensi alueitaan idässä aina Näätämön kylän rajalle saakka, ja Näätämön, Paatsjoen ja Petsamon siidat säilyivät Tanska-Norjan ja Venäjän yhteisalueena. Sopimuksen lisäasiakirjassa (Lappecodicill) saamelaisille luvattiin rajanylitysoikeus laidunnus-, kauppa-, metsästys- ja kalastusmatkoilla, koska uusi sopimus oli jakanut heidän maansa kahden eri valtion kesken.

Suomi liitettiin osaksi Venäjää Haminan rauhassa vuonna 1809. Vuonna 1814 Norja erosi Tanskasta ja liittoutui Ruotsin kanssa, samalla Norja sai myös oman perustuslain. Vuonna 1826 viimeinen pohjoisen yhteisalue jaettiin, Näätämön kolttasiidan rannikko annettiin Norjalle ja loput alueesta liitettiin Suomeen. Paatsjoen kolttasiida jaettiin pitkin Paatsjokea Norjan ja Venäjän kesken, ja Venäjä sai koko Petsamon kolttasiidan. Tämä Norjan ja Venäjän välinen raja on voimassa tänäkin päivänä.

Saamelaisten rajaylitysoikeus aiheutti ristiriitoja kaikissa rajamaissa 1800-luvulla. Venäjä ja Norja yrittivät neuvotella rajoistaan useita kertoja, mutta lopulta Venäjä sulki Norjan vastaisen rajansa vuonna 1852. Todellisuudessa rajasulku oli molemminpuolinen. Norja kielsi Jäämeren kalastuksen kaikilta ulkomaalaisilta vuonna 1854. Kalastuskiellosta huolimatta suomalaiset ja saamelaiset tekivät kalastusmatkoja merenrannalle Petsamon alueen läpi 1850-60-luvuilla.

Uusia valtioita ja muutoksia hallinnossa

Ruotsin ja Norjan unioni hajosi rauhanomaisesti vuonna 1905, ja Ruotsi tunnusti Norjan itsenäisyyden. Norjan parlamentti tarjosi kruunun Tanskan prinssi Kaarlelle, joka vahvisti Norjan monarkian. Kaarle kruunattiin Norjan kuninkaaksi nimellä Haakon VII.

Vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Suomen sisällissota käytiin 27.1.-15.5.1918 punaisten sosiaalidemokraattien ja valkoisten ei-sosialistien välillä. Valkoiset voittivat sodan, minkä seurauksena Suomi siirtyi Venäjän vaikutusvallasta saksalaiseen vaikutuspiiriin. Senaatti yritti luoda Suomesta monarkian, jonka johtoon toivottiin saksalaista kuningasta, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Suomi julistautui itsenäiseksi demokratiaksi.

Vuonna 1917 Venäjän bolsevikkien lokakuun vallankumous lakkautti tsaarin vallan ja perusti sen tilalle bolsevikkipuolueen johtaman Neuvostotasavallan. Tapahtumien seurauksena perustettiin Neuvostoliitto vuonna 1922. Neuvostoliitto puolestaan hajosi vasta vuonna 1991, ja samana vuonna perustettiin Venäjän tasavalta.